On tapahtunut paljon hyviä, iloisia asioita, jotka ei oo saanu mua tunteen mitään.
On tapahtunut surullisia asioita, mutta nekään ei oo tuntunut miltään. Miksei mikään tunnu miltään?

Tiiän et tuol jossain mun sisällä on helvetisti vihaa, raivoa, inhoa, surua, pelkoa, syyllisyydentunnetta. Yhtälailla siellä on onnellisuutta, rakkautta, rohkeutta ja iloa. Tiiän että ne tunteet on mun sisällä jossain, mutta tällähetkellä ne on yhtä vitun hukassa ko mä itse. Se ahdistaa mua. Ahdistaa niin helvetisti, mutta sekään ei tunnu oikeestaan miltään. Haluaisin että tuntuis. Haluaisin tuntea.