En mä oo juurikaan muuttunu, ehkä kasvanu vaan vähän. Mut vaan vähän!

''Vaikka mitä luvataan niin toisemme viel hukataan.''

Niimpänii. Aloin tänään ihan vahingossa muisteleen kaikkia vanhoja aikoja ja kavereita ja sekoiluja. Päädyin sitte loppujenlopuksi kattomaan kuvia yläasteajoilta ja niitä multa kyllä löytyy. Nii elävästi tuli monia muistoja mieleen eikä voinu olla hymyilemättä ku selaili nuita monia kymmeniä kansioita läpi. :) Tuli ihan hullun kova ikävä vaikka kuinka montaa tyyppiä joiden kans ei oo nykysin melkeempä ollenkaan - tai ollenkaan tekemisissä.

Ne tyypit oli kuitenki joskus niitä kaikista tärkeimpiä ja niiden kans on kokenu niin paljon hyvää ku pahaaki. Niiden kans on itketty ja naurettu, riidelty ja sovittu, riehuttu ja muuten vaan nolattu ittemme. Niiden kans on viettäny niin monta upeeta hetkee ettei osaa edes laskee. Niiden kans on vannottu että tullaan aina pitämään yhtä, tullaan aina olemaan ystäviä. Miten kävi? No esimerkiks saatiin ne peruskoulun päättötodistukset kouraan. Mää muutin toiselle paikkakunnalle, alotin toisen koulun ja tietenki muutki lähti opiskelemaan. Uudet naamat ja kadut ja jutut. Emmää silti syytä siitä tuota että muutin toiselle paikkakunnalle, koska kuitenki oon tosi ussein ollu käymässä Kemissä viikonloppusin ja lomilla. Eikä Torniosta oo niin pitkä matka Kemiin etteikö pääsis jos tarttee. Kaikille vaan oli muodostunu ne uudet kaverit ja piirit, mutteihän se tarkota sitä etteikö vois olla tekemisissä niiden vanhojen kavereiden kans. Eihän?

 Kyllähän määki joittenki kans vielä porisen mutta eipä sitte oikeestaan muuta. Joitaki saattaa sattumalta nähä jossain ja ehkä pari sanaa vaihtaa, monia kuitenki vaan korkeintaan moikkaa, vaikka haluais enemmän ja kyllä mää tiiän neki. Ainaki osa niistä. Me ollaan kuitenki loppujenlopuks ihan samoja ihmisiä ku sillon. Ei kukaan meistä oo niin paljoo muuttunu, aika vaan on ihan liian nopee.

Tänää meinasin soittaa yhelle ihmiselle joka on joskus ollu mulle yks tärkeimpiä, mutta ko mulla oli se luuri käessä nii en enää tienny että miks mää sille olin soittamassa. En tienny mitä olisin sanonu enkä miten oisin alottanu sen puhelun. Mää olisin halunnu vaan kysellä kuulumisia ja muuten vaan porista, mutta jotenki hölmöä ku ei oo ollu tyypin kans tekemisissä aikoihin soittaa vaan yhtäkkiä. Tuli jotenki semmonen fiilis että ei mulla tolle mittään asiaa oo, vaikka ennen soitettiin pienimmästäkin jutusta ja monesti ei ollu asiaa ollenkaan. Tää henkilö kuitenki tietää musta tosi paljon asioita, sellasiaki mistä muilla ei oo mittään aavistusta. Mää oon voinu luottaa siihen ja se muhun. Nyt en voinu tai tavallaan edes osannu soittaa sille enää. En ois varmaan edes osannu luontevasti porissa sen kans vaikka niin paljon oisin halunnu.

Mulla on teitä ikävä.

Voisinks mä olla se sulle?

Viikonloppu oli ja meni. Pitkästä aikaa oli mukava tulla kotiin. ♥ Niin mukava että oon vieläki täällä, vaikka tänään olis pitäny olla jo Torniossa koulussa. Hups.

Perjantaina meillä oli etäpäivä, joten tulin jo torstaina Kemiin.
Lauantaina oli ensimmäinen työpäivä, oon tosiaan tuolla nuorisotilalla viikonloppusin ja aina välillä viikollakin, esim. joululomalla. :) Aivan loistava homma että pääsin sinne, tykkäsin niin paljon olla siellä työharjottelussakin. 

Lauantai meni tosi nopeaa, ensin oli tarkotus olla C-poikien salibandytreenit niinku aina lauantaisin, mutta ei sitte ehittykkään olla siellä ko ehkä sunnilleen 20min, neljä lamppua pamahti rikki ja aivan hirveä haju levis koko saliin. Kävin sitte ilmottamassa iltavalvojalle tapahtuneesta ja se käski meän jättää lauantain treenit väliin, koska se haju ei meinannu millään lähteä sieltä salista. :s Siinä välissä ehin sitte käyä kämpillä pikasesti ja ostamassa evästä ennen ku menin töihin. Ootin tosi paljon tuota työpäivää, koska en ollu monellekkaan nuorista kertonu että oon tulossa sinne ja ne on niin monesti kyselly että enkö vois tulla sinne töihin :) Oli kyllä kiva saaha niin monta ilosta tervehystä sen päivän aikana ja kuulla että on kiva että olin taas siellä, ja ennenkaikkea oli kiva nähä kaikkia pitkästä aikaa! :)

Lauantai-ilta meniki sitte lepposissa merkeissä serkkutyären seurassa.

Sunnuntaina oliki sitte uus yritys treeneille, oltiin kaikki vähän väsyneitä eikä jaksettu treenata ko ehkä about tunti? Jos sitte huomenna ei enää lusmuiltas ja jaksettais koko salivuoron ajan. :) Jossain vaiheessa ku tulin kotiin nii alettiin äipän kans kokkaileen isukille ruokaa. Siinä syötii ja annettii lahjat ja poristii. Oli ihan kiva istua pitkästä aikaa melkein kaikki saman ruokapöydän ääressä, vaikka kyllä siinä välillä meinas hermot vähän kireellä olla, ihan jokasella osapuolella mutta hyvin me tuosta selvittiin. Kerranki.

Tänään olis ollu tarkotus vähän siivoilla, mutta kas kummaa kaikki muu oliki niin paljon mielenkiintosempaa ku pitäis siivota.. Oon mää kuitenki käyny iskällä imuroimassa ja uudessa kämpässä putsaamassa yleisesti paikkoja. Tornioonki pitäis jaksaa raahautua jossain vaiheessa mutta ei millään innostais lähteä tuonne pimeyteen ajelemaan :<
__________________________________________________________________________________

Yääh oon ollu tänää tosi vaikee ja vittumainen eräälle ihmiselle ko ollu paska päivä mutta eihän se ole syy hänelle kiukutella ko ei liity asiaan mitenkään. :c
Nyt pakkailee Torniota varten ja moikkaa vielä muutamaa tyyppiä, edellämainittu mukaanlukien. Eihän se voi olla mulle ikivihanen jos tosi kiltisti pyydän anteeks hölmöilyjäni? :3 ♥

''Mitä ikin sulle silloin sanoinkaan
en tarkoittanut siitä sanaakaan
en oikeasti tahtonut satuttaa
jälkeen huudon ja itkun mua kaduttaa

sitä eniten loukkaa jota rakastaa
kyynelten läpi niin vaikea ymmärtää
elämässään olevan jotain tärkeää
rumii sanoja, ei mitään järkevää
turhii sanoja, joista jäljet jää''

Mä rakastan sua, tahdon kuunnella sua

Mä tarvitsen, tahdon suudella sua

Mä rakastan sua, tahdon kuunnella sua

Mä tarvitsen sua, tahdon suudella sua

♥